Voiko sotarikollinen saada anteeksiannon ja löytää sovituksen, jos hänet on tuomittu yhdestä kaikkien aikojen kamalimmista rikoksista – rikoksesta ihmisyyttä vastaan? Nykyään Suomessa asuva Esad Landzo ei ole löytänyt vastausta vuosien etsinnänkään jälkeen. Lars Feldballe-Petersenin ohjaama elokuva kertoo Esadin viimeisestä yrityksestä saada vastaus.
Esad ”Zenga” Landzo värvättiin 19-vuotiaana vanginvartijaksi Celebicin vankileirille Bosniaan 1992. Hän sai tekemistä toimettomaan elämäänsä ja paljon valtaa, jota tuki vihapuheet ja muiden kannustus. Esad tuomittiin Bosnian sodan rikoksista Haagissa ja hän vietti monta vuotta suomalaisessa vankilassa. Hänet oli tuominnut ja hylännyt hänen oma maansa, kansansa ja perheensä. Esad kuvitteli, että tuomion suorittaminen, asunto Helsingin esikaupunkialueella sekä töissä käyminen auttaisivat hänet takaisin kiinni elämään.
Esad toivoi, että hän pystyisi hyväksymään menneisyytensä. Hän vietti monta vuotta uskoen ja toivoen, mutta ei siltikään löytänyt kaipaamaansa rauhaa. Hänen tiensä johti auttamatta umpikujaan. Jäljellä oli enää yksi vaihtoehto – palata takaisin rikospaikalle. Hän päätti etsiä anteeksiantoa niiltä, jotka hän petti ja joiden omaisia hän murhasi, mutta ennen kaikkea hänen oli etsittävä anteeksiantoa itseltään. Elokuva herättää kysymyksen: Pitäisikö Esad Landzon kaltaisille rikollisille antaa anteeksi ja olemmeko me siihen valmiita?
Anteeksiantamaton saa Suomen teatteriensi-iltansa 20.10.2017 ja sen ensiesitys on Rakkautta ja Anarkiaa elokuvafestivaaleilla. Elokuvan on ohjannut Lars Feldballe-Petersen ja tuottanut Ari Matikainen Kinocompany Oy:lle, joka myös levittää elokuvan. Elokuvaa ovat rahoittaneet mm. Suomen elokuvasäätiö. Kirkon Mediasäätiö, Creative Europa – MEDIA ja Yle.